Lainojen kysyntä eri maakunnissa heijastaa alueellisia taloudellisia haasteita ja väestön tarpeita. Tämä raportti keskittyy Suomen maakuntien tilanteeseen aikavälillä 1.11.–30.11.2024 ja pyrkii tunnistamaan, missä maakunnissa lainatarve on suurin. Tarkastelu pohjautuu muun muassa alueellisiin, demografisiin ja taloudellisiin muuttujin, ja tulokset osoittavat merkittäviä eroja maakuntien välillä.
Alueellinen jakauma
Analyysi osoittaa, että Uusimaa on ylivoimaisesti suurin alue lainanhakijoiden keskuudessa, mikä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon sen asema Suomen taloudellisena keskuksena.
Sen osuus ylittää merkittävästi muiden maakuntien osuudet. Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa seuraavat perässä maltillisemmilla osuuksilla.
Toisaalta pienemmät maakunnat, kuten Kainuu ja Ahvenanmaa, ovat selvästi vähäisemmässä asemassa lainojen kysynnän suhteen.
Tämä viittaa siihen, että lainatarve on tiiviisti sidoksissa väestön määrään ja taloudelliseen aktiivisuuteen kussakin maakunnassa.
Alueellisten erojen perusteella näyttää siltä, että suurimmat kaupungit toimivat paitsi väestökeskittyminä myös taloudellisen toiminnan ja lainakysynnän keskuksina.
Ikäryhmät
Ikäjakauman perusteella lainojen kysyntä keskittyy selkeästi työikäisiin ryhmiin, erityisesti 30–49-vuotiaisiin. Nämä ikäryhmät muodostavat yhteensä suurimman osan lainanhakijoista, mikä viittaa heidän aktiiviseen taloudelliseen tilanteeseensa ja tarpeisiinsa, kuten asuntolainoihin tai lastenhoitokuluihin. Nuorilla aikuisilla, kuten 18–29-vuotiailla, on myös merkittävä rooli lainanhakijoina, mutta vanhempien ikäryhmien, kuten yli 60-vuotiaiden, osuus on huomattavasti pienempi. Tämä kuvastaa heidän vähemmän dynaamista taloudellista asemaansa ja pienempää tarvetta uusille lainoille. Lisäksi tämä ikäjakauma osoittaa, kuinka tärkeää on tarjota räätälöityjä lainaratkaisuja eri elämänvaiheissa oleville asiakkaille.
Työllisyystilanne
Työllisyysstatuksella on selkeä vaikutus lainojen kysyntään.
Suurin osa lainanhakijoista on vakituisessa työsuhteessa, mikä kertoo heidän taloudellisesta vakaudestaan ja kyvystään sitoutua lainojen takaisinmaksuun.
Samalla eläkeläisten osuus lainanhakijoista osoittaa, että myös heillä on taloudellisia tarpeita, vaikka heidän osuutensa on huomattavasti pienempi.
Tämä data viittaa siihen, että aktiivisesti työssä käyvät hakevat todennäköisemmin lainoja merkittävien hankintojen, kuten kiinteistöjen tai ajoneuvojen, rahoittamiseksi.
Lisäksi yrittäjien ja osa-aikatyöntekijöiden osuus osoittaa, että myös epätyypillisessä työtilanteessa olevilla on tarve rahoitukselle, mutta heidän osuutensa pysyy maltillisena.
Lainan käyttötarkoitukset
Lainojen käyttötarkoitukset antavat tarkemman kuvan siitä, mihin tarkoituksiin suomalaiset tarvitsevat taloudellista tukea.
Yleisimmät käyttötarkoitukset, kuten lainojen yhdistäminen ja arjen kulut, osoittavat, että asiakkaat hakevat ennen kaikkea taloudellista vakautta ja joustavuutta.
Sen sijaan harvemmat lainat liittyvät kulutusmenoihin, kuten matkustamiseen tai luksustavaroihin, mikä kertoo suomalaisesta harkitsevasta lainakulttuurista.
Tämä data alleviivaa, että taloudellinen sopeuttaminen ja perustoimeentulon turvaaminen ovat ensisijaisia syitä lainanhakuun.
Vaikka tietyt lainat liittyvät merkittäviin hankintoihin, kuten remontteihin tai ajoneuvoihin, ne eivät dominoi kysyntää, mikä osoittaa lainanoton maltillisen ja suunnitelmallisen luonteen.
Johtopäätökset
Lainojen kysynnän jakauma eri maakunnissa paljastaa Uudenmaan selkeän johtoaseman, mutta myös työikäisten vahva osuus lainanhakijoista on merkittävä havainto. Suomalaiset näyttävät hakevan lainoja ensisijaisesti taloudellisen vakauden ylläpitämiseksi, mikä korostaa vastuullisen luototuksen tärkeyttä. Yleisesti lainojen käyttötarkoitukset ja summat heijastavat käytännöllisyyttä ja harkintaa.
Taloudellisen vakauden tukeminen on keskiössä, ja raportti osoittaa selvästi, kuinka tärkeää on ymmärtää asiakkaidemme alueelliset ja yksilölliset tarpeet. Tämä auttaa meitä kehittämään palveluita, jotka todella vastaavat heidän odotuksiinsa.
Kuten MyLoan24:n toimitusjohtaja Andreas Linde.
Raportti korostaa, että lainoja tulisi jatkossakin suunnata palvelemaan erityisesti keskiluokan tarpeita, mutta samalla pitää huolta myös pienempien maakuntien ja taloudellisesti haavoittuvien ryhmien mahdollisuuksista saada tukea.