Kesäkuussa yksi alue Suomessa erottui selkeästi muista: lainojen osuus oli siellä lähes kolmannes koko maan hakemuksista. Raportin mukaan ero seuraaviin alueisiin oli lähes kolminkertainen, ja ilmiö näkyi selvästi myös muissa demografisissa muuttujissa.
Asuinalue määrää: Uusimaa ylivoimainen
Uusimaa vastasi 30,98 % kaikista lainahakemuksista, mikä on lähes kolme kertaa enemmän kuin seuraavaksi eniten hakemuksia tehnyt Pirkanmaa (9,62 %) ja Varsinais-Suomi (9,22 %). Tämä osoittaa selkeää alueellista epätasapainoa lainakäyttäytymisessä. Vaikka väestömäärä Uudellamaalla on suurempi, osuus ylittää silti suhteellisesti muiden maakuntien hakemusvolyymin.
Uudenmaan korostunut osuus viittaa paitsi taloudelliseen aktiivisuuteen myös mahdollisesti suurempaan rahoitustarpeeseen arjen hankintoihin, investointeihin tai lainojen yhdistämiseen. Lisää alueellista tietoa voit vertailla suoraan palvelussa, joka kokoaa yhteen hakijoiden profiilit ja rahoitusratkaisut.
Maanantai-ilmiö: Viikon alku aktiivisin lainapäivä
Raportista ilmenee, että maanantai (18,15 %) ja tiistai (17,50 %) olivat viikon suosituimmat päivät lainahakemusten osalta. Viikonloppuisin kiinnostus laski merkittävästi: lauantaina osuus oli vain 8,01 % ja sunnuntaina 9,24 %.
Tämä viittaa siihen, että lainapäätöksiä tehdään eniten arjen alkaessa. Hakijat hakevat todennäköisesti rahoitusta joko viikon alussa suunnitellun kulutuksen tueksi tai ratkaistakseen kiireellisiä taloudellisia haasteita heti työviikon alussa.
Sivuhuomautuksena voidaan mainita, että ajankohta ja päätöksentekopäivä kannattaa huomioida myös palveluntarjoajien markkinointistrategiassa, mikäli lainanhaku keskittyy alkuviikkoon.
Yhdistely on ykkönen – laina syynä useimmiten velkojen hallintaan
Lainojen yhdistäminen muodosti 27,08 % kaikista hakemuksista. Tämä oli selvästi yleisin syy lainan ottamiseen. Seuraavaksi yleisimpiä olivat arjen hankinnat ja kulut (21,97 %) sekä ”muu” kategoria (14,20 %).
Tämä osoittaa, että suomalaiset käyttävät rahoitustuotteita ensisijaisesti nykyisen velkataakan hallintaan eikä niinkään kulutukseen tai investointeihin. Yhdistelylainat tarjoavat mahdollisuuden pienentää kuukausittaisia menoja ja parantaa talouden hallintaa, mikä on erityisen tärkeää epävarmoina taloudellisina aikoina.
Lainojen yhdistämisen suosio myös selittää osittain suurten lainasummien osuuden raportissa, sillä esimerkiksi 2.500–3.000 euron lainat olivat yleisin tuloryhmä (18,39 %).
Vakituiset työsuhteet hallitsevat – yrittäjien osuus vähäinen
Valtaosa lainanottajista (64,07 %) oli vakituisessa työsuhteessa, mikä heijastaa rahoituslaitosten luottamusta vakaaseen tulonmuodostukseen. Eläkeläisiä oli 13,31 % ja yrittäjiä vain 7,25 %. Määräaikaisissa töissä olevat sekä opiskelijat jäivät selvästi pienempiin osuuksiin (4,36 % ja 4,23 %).
Tulokset osoittavat, että vakaa työsuhde on yhä keskeinen edellytys lainan saannille. Yrittäjien alhainen osuus voi selittyä tiukemmilla kriteereillä tai epävarmemmalla tulonmuodostuksella, joka vaikeuttaa lainan saamista.
Nuoret aikuiset ja kiinteistötön enemmistö
Ikäryhmistä eniten lainoja hakivat 30–39-vuotiaat (25,10 %) sekä 18–29-vuotiaat (23,39 %), mikä tarkoittaa, että lähes puolet hakijoista oli alle 40-vuotiaita. Sukupuolijakauma oli melko tasainen, mutta miehet olivat lievässä enemmistössä (56,02 %).
Merkillepantavaa on, että 70,05 % hakijoista ei omistanut kiinteistöä. Tämä osoittaa, että suurin osa lainaa ottavista elää joko vuokralla tai ei ole vielä siirtynyt omistusasumiseen – mikä sopii yhteen nuoremman ikäprofiilin kanssa.
Lisäksi tämä selittää osaltaan sen, miksi lainoja otetaan pienempiin arjen hankintoihin tai yhdistämiseen – ilman asuntolainan turvaa tai vakuusarvoa lainamarkkina rakentuu enemmän kulutus- ja yhdistelylainojen varaan.
Johtopäätös
Kesäkuun lainaraportin tiedot osoittavat merkittäviä alueellisia ja demografisia eroja suomalaisten lainakäyttäytymisessä. Uusimaa dominoi ylivoimaisesti, eikä vain väkilukunsa takia, vaan myös aktiivisen lainaamisen osalta. Alueen asukkaat hakivat lainaa lähes kolminkertaisesti verrattuna muihin maakuntiin, mikä viittaa sekä taloudelliseen aktiivisuuteen että suurempaan kulutuspohjaan.
Vastaavasti raportti paljastaa ajankohtia, jolloin suomalaiset tekevät rahoituspäätöksiä: alkuviikosta on selvästi suosituin aika lainanhakemuksille. Yhdistelylainojen hallitseva asema kertoo siitä, että rahoitusta haetaan talouden hallinnan, ei niinkään kulutuksen vuoksi. Tämä suuntaus yhdistettynä nuorten ja kiinteistöttömien suureen osuuteen maalaa kuvan lainaajasta, joka etsii tasapainoa elämänvaiheen ja kulutustarpeiden välillä.
Kuten Andreas Linde, MyLoan24 FI:n toimitusjohtaja ja rahoitusasiantuntija, toteaa:
”Kun näin selkeitä trendejä ilmenee sekä alueellisesti että demografisesti, meidän tehtävämme on tarjota joustavia ja vastuullisia rahoitusratkaisuja kaikille hakijaprofiileille – erityisesti niille, joiden elämäntilanne vaatii taloudellista vakautta ja uudelleenjärjestelyä.”
Yhdessä nämä havainnot osoittavat, että lainamarkkinat heijastavat laajempia yhteiskunnallisia muutoksia – nuoremmat sukupolvet ottavat aktiivisemman roolin talouden hallinnassa ja digitaalisessa rahoitusympäristössä.